Taloyhtiötärppi – Jäsenmaksut ja lehtitilaukset leikkuriin!

Miksi taloyhtiötärpit?

Taloyhtiöiden hoitokustannukset ovat olleet nousussa jo jonkin aikaa. OP Ryhmän Heikki Peltola arvioi Talouselämälle (Talouselämä 16.3.2023), että yleinen vastikkeiden kustannustason nousu tulee olemaan keskimäärin noin 8–10 prosentin luokkaa. Vastaavasti, Kiinteistöliiton kyselytutkimuksen mukaan vastikkeet ovat nousemassa alustavien arvioiden mukaan 8-10 prosenttia viime vuodesta.

Otsikot ovat raflaavia ja monesti jopa liioiteltuja, joskin pohjalla piilee totuuden siemen. Taloyhtiöissä on nyt oikeasti tarve säästää, jotta taloyhtiöiden ja osakkaiden talous pysyy tasapainossa. 

Monessa taloyhtiössä olisi nyt viimeistään hyvä ryhtyä etsimään säästön paikkoja. Vaikka vastikkeiden korotukset voivat olla väistämättömiä, tulisi taloyhtiöissä tarkastella kulupohjaa kriittisesti ja pyrkiä löytämään säästöjä joilla vastikkeiden nousua voidaan hillitä. Vastuullista taloudenhoitoa on se, että ensin tarkastellaan onko kulupuolella jotakin tarpeetonta ja vain jos säästökohteita ei löydy tai ne eivät yksin riitä tasapainottamaan taloutta, on syytä vastikkeita korottaa.

Säästökohteita etsiessä tulisi punnita erilaisten säästökohteiden vaikutuksia taloyhtiön arvoon ja asukkaiden arkeen. Helppo (joskin huono) tie on säästää kunnossapidon- ja korjausten kustannuksista lykkäämällä tarpeellisia urakoita hamaan tulevaisuuteen. Pitkällä tähtäimellä niistä säästäminen on kuitenkin huono valinta. Vain asianmukaisesti kunnossa pidetty kiinteistö pitää arvonsa.

Vaikka monet taloyhtiön kuluista ovat väistämättömiä, uskallan väittää, että jokaisesta taloyhtiöstä löytyy helppoja säästön paikkoja ja vieläpä sellaisia, joista säästämällä ei synny osakkaille tai asukkaille haittaa (usein jopa päinvastoin). Valitettavasti tällaisten säästökohteiden löytäminen jää monesti taloyhtiön hallituksen jäsenten tai tilinpäätösasiakirjat tarkasti lukevien taloyhtiöaktiivien löydettäväksi, kun isännöitsijät eivät ehdi tai viitsi omatoimisesti selvittää taloyhtiön kulupuolta.

Olen itse istunut vuosia taloyhtiöiden hallituksissa ja matkan varrella on kertynyt oppia tältäkin saralta. Tämän innoittamana, Taloyhtiö.mediassa on käynnistetty Taloyhtiötärpit-sarja, jonka tarkoituksena on antaa taloyhtiön hallituksen jäsenelle ja osakkaalle eväitä löytää säästön paikkoja. Sarjan ensimmäisestä osasta löydät vinkit taloyhtiönetin ja kaapeli-TV:n kustannusten karsimiseen ja toisessa osassa paneudutaan siihen miten tarpeettomat kokouskulut voi helposti välttää.

Jäsenmaksut ja lehtitilaukset leikkuriin!

Moni taloyhtiön osakkeenomistaja on todennäköisesti tuiki tietämätön siitä, että taloyhtiön keräämillä hoitovastikkeilla katetaan erilaisten kiinteistöalan yhdistysten jäsenmaksuja sekä maksetaan erilaisia lehtitilauksia. Suuremmissa taloyhtiöissä satojen tai muutamien tuhansien kokonaiskustannukset ikään kuin hukkuvat kokonaisuuteen, eikä kukaan pysähdy miettimään mihin rahat oikeasti menevät.

Oman kokemukseni mukaan kaikkein tyypillisin taloyhtiön varoista kustannettava jäsenyys on Kiinteistöliiton paikallisen jäsenyhdistyksen jäsenmaksu. Esimerkiksi Uudenmaan jäsenyhdistyksen osalta vuotuinen jäsenmaksu on taloyhtiöille jotakin 149 ja 2099 euron väliltä taloyhtiön kuutiotilavuudesta riippuen. Oman taloyhtiönsä jäsenmaksut voi yleensä bongata yhtiökokousmateriaalin ohessa toimitettavasta talousarviovertailusta tililtä “Jäsenmaksut”.

Taloyhtiöt ovat voineet liittyä jäseneksi oman alueensa kiinteistöyhdistykseen, esimerkiksi Helsingissä sijaitseva taloyhtiö on todennäköisesti liittynyt Kiinteistöliitto Uusimaan jäseneksi. Monesti isännöitsijä on ollut liittymisen suhteen aloitteellinen, eikä hallitus edes välttämättä tiedä yhtiön kuuluvan jäsenyhdistykseen.

Kiinteistöliiton paikallisyhdistyksen jäsenmaksua vastaan taloyhtiölle toimitetaan Kiinteistölehti ja hieman alueesta riippuen myös jäsenyhdistyksen lehti (esim. Uudenmaan osalta Kiinteistölehti Uusimaa). Lisäksi jäsenyyteen kuuluu mm. rajatut neuvontapalvelut.

Kiinteistöliiton palvelutarjoamaa yhtään väheksymättä, uskallan väittää että suurin osa kiltisti jäsenmaksunsa maksavista taloyhtiöistä ei tule hyödyntäneeksi sellaista kiinteistöliiton tai jäsenyhdistyksen palvelua, joka ei olisi muutoinkin ilmaiseksi saatavilla verkosta. Sikäli kuin palvelu olisi maksumuurin takana, suurin osa taloyhtiöistä ostaa asiantuntemuksen joka tapauksessa isännöitsijältään. Voi siis olla ihan perusteltua harkita, onko liiton jäsenyydelle oikeasti tarvetta jos taloyhtiön neuvonanto on jokatapauksessa ulkoistettu isännöitsijätoimistolle.

Toki palveluiden lisäksi Kiinteistöliitto toimii kiinteistöalan edunvalvojana. Taloyhtiön kannalta haastavaksi kuvion tekee se, ettei Kiinteistöliitto suinkaan ole yksin taloyhtiöiden edunvalvontaa harjoittava taho vaan se toimii myös muiden kiinteistöalan toimijoiden, kuten isännöitsijöiden edunvalvojana. Lienee jokaiselle selvää, etteivät isännöintialan edut monestikaan ole linjassa taloyhtiöiden etujen kanssa. Näin ollen, taloyhtiön osakkaiden kustannuksella käytännössä edistetään ainakin osin taloyhtiöille vastaisia intressejä. Mikäli Kiinteistöliiton tarkemmat koukerot kiinnostavat, kannattaa tutustua Facebookissa aktiivisiin keskusteluryhmiin, kuten esimerkiksi  Kiinteistöliitto Uusimaan jäsentaloyhtiöt ja Taloyhtiöiden hallitusten jäsenet.

Toinen leikkuriin sopiva kokonaisuus on erilaiset kiinteistöalan lehtitilaukset. Tilanne on monesti se, että lehtiä kannetaan vuodesta toiseen taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan tai entisen puheenjohtajan kotiin, joskin lasku päätyy taloyhtiön maksettavaksi. Toki osa lehdistä on taloyhtiön hallituksen tai jopa kaikkien osakkaiden käytössä verkkojulkaisuna, joskin rohkenen epäillä, että tällaiseen mahdollisuuteen kovinkaan moni tarttuu (esimerkiksi Kotitalo-lehteä pääsee lukemaan verkosta taloyhtiön tunnuksilla, jotka löytyvät esim. taloyhtiölle toimitettavasta laskusta).

Kokemukseni mukaan tyypillisimpiä lehtitilauksia ovat Isännöintiliiton Kotitalolehti, 150 euroa/vuosi, sekä ISLI Isännöintiyritykset Ry:n Osakelehti, 59 euroa/vuosi. Muitakin vastaavia löytyy. Yleensä vuotuiset jäsenmaksut laskutetaan heti tammikuun alkupuolella, joten alkuvuoden ostolaskuja tarkastelemalla löytää kyllä oman taloyhtiönsä lehtitilaukset.

Myönnettäköön, yksittäisten lehtitilausten vuotuiset kustannukset ovat melko vähäpätöisiä. Vaikka lehdistä löytyy ajoittain mielenkiintoista luettavaa, en pitäisi näitä siinä määrin tarpeellisena että nämä olisi perusteltua maksattaa taloyhtiöiden osakkailla, kun vastaa oppi ja tieto on saatavilla vapaasti netistä. Toiseksi, lehdissä esiteltävät asiat ovat sellaisia joiden tulisi muutoinkin kuulua isännöitsijän ammattitaitoon niin, ettei taloyhtiöaktiivin tai hallituksen jäsenen tarvitsisi näitä vapaa-ajallaan opiskella. Luontoakin säästyy, kun paperilehdistä päästään eroon.

Jäsenmaksut on helppo ottaa käsittelyyn seuraavassa hallituksen kokouksessa tai nostaa keskusteluun yhtiökokouksessa. Jos jotakin olemassa olevaa tilausta ei tarvita, jäsenyyden tai tilauksen irtisanominen käy hallitukselta tai isännöitsijältä käden käänteessä. Säästöt näkyvät toki vasta 2024 puolella, koska lähes poikkeuksetta jäsenyydet laskutetaan heti alkuvuodesta ja vuoden 2023 maksut on siten todennäköisesti jo maksettu.

Ei kuulosta vaikealta, eihän?

Olisi kiinnostavaa kuulla mistä teidän taloyhtiössä on löydetty säästämisen paikkoja. Voit laittaa viestiä siirtymällä Ota yhteyttä -sivulle tai kommentoida alle.

Kuva © rawpixel.com on Freepik