Tunnetko jo asuntosi tärkeimmän suhdeluvun?
Asunto-osakeyhtiön osakkaat vastaavat taloyhtiön rahoittamisesta, kunnossapidon ja perusparannusten kustannuksista. Lähtökohtana on, että kustannukset jaetaan osakkaiden kesken sen mukaan kuinka monta asuinneliötä kullakin osakkaalla on. Muitakin vaihtoehtoja toki on, esimerkiksi jako osakkeiden lukumäärän mukaan. Lisäksi netti- ja vesimaksut yleensä jakautuvat asukas-, huoneisto tai kulutusperusteisesti.
Kun suuri osa taloyhtiön kustannuksista jaetaan tätä jakoavainta noudattaen, taloyhtiön osakkaan kannalta varsin tärkeä luku on vastikeneliöiden (eli vastikeperusteen) määrä ja erityisesti, vastikeneliöiden määrän suhteellinen osuus kaikista yhtiön vastikeneliöistä. Asunnon hankintaa suunnittelevan tai tulevien remonttien kustannuksia pohtivan on hyvä olla tietoinen kuinka suuresta osasta itse vastaa.
Miksi tällä on väliä?
Vastikeneliöiden määrällä on erityisen suuri merkitys suurempien, erityisesti taloyhtiön yleisiin tiloihin tai rakenteisiin liittyvien korjaus- ja perusparannushankkeiden yhteydessä. Esimerkiksi energiaremontti voi olla ajankohtainen lähitulevaisuudessa (käy katsomassa miten Energiaremontti sokaisee taloyhtiön hallituksen). Ajatellaan esimerkiksi tilannetta jossa keskikokoinen taloyhtiö päättää kaukolämmön vaihtamisesta maalämpöön. Urakan kokonaiskustannukset voisivat olla esimerkiksi 400 000 euroa. Kokonaiskustannuksiin toki vaikuttaa lämmitettävien tilojen pinta-ala, mutta iso osa urakan kustannuksista on siitä riippumattomia. On siksi osakkaan kannalta iso merkitys sillä kuinka suuri suhteellinen osuus kuluista tulee hänen vastattavikseen. Vastikeneliöiden määrä yleensä ratkaisee sen, että joutuuko kuluista kattamaan esim 20% (eli 80 000 euroa), 5% (eli 20 000 euroa) vai jonkin muun määrän.
Vastikeperusteen selvittäminen
Kaikki olennainen vastikeneliöiden selvittämiseksi löytyy asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksestä. Yhtiöjärjestyksen saa joko isännöitsijältä tai ne voi hankkia muutamalla eurolla netistä (virre.prh.fi).
Kun yhtiöjärjestys on löytynyt, ensimmäiseksi kannattaa surffata yhtiöjärjestyksen kohtaan jossa puhutaan vastikkeista. Sieltä pitäisi löytyä esimerkiksi seuraavanlainen määräys:
“Hoito- ja pääomavastikkeen perusteena käytetään huoneistojen pinta-alaa”.
Vastikkeita koskeva kohta kannattaa lukea kokonaan sen varmistamiseksi, ettei vastikeperusteesta ole tehty poikkeuksia. Yleiset poikkeukset liittyvät esimerkiksi liiketilojen osalta perittäviin vastikkeisiin tai osakemuotoisten autopaikkojen ja tallien vastikkeisiin. Erityisen tarkkana kannattaa olla tapauksissa jossa on hankkimassa huoneistoa joka on aiemmin ollut liikehuoneistokäytössä. Käyttötarkoitus on voinut muuttua, mutta vastikeperuste on voinut jäädä ennalleen. Poikkeava vastikeperuste voi näyttää esim. tältä:
“Vastike on määrättävä yhtä suureksi kultakin neliömetriltä kuitenkin siten, että asuinhuoneistojen vastikekerroin on 1,0, liikehuoneistojen vastikekerroin on 2,0 ja autohallissa olevien autopaikkojen vastikekerroin on 0,5”.
Kun vastikeperuste ja siihen tehtävät poikkeukset on selvillä, kannattaa siirtyä lukemaan yhtiöjärjestyksen huoneistoselitelmää. Alla kuvitteellinen esimerkki.
Huoneistot:
| Nro | Huoneistotyyppi | Pinta-ala | Osakkeet | Lkm | Käyttötarkoitus |
| 1 | 5H+K+KPH+S | 150,00 | 1-3 | 3 | Asuinhuoneisto |
| 2 | 2H+K+KPH | 50,00 | 4 | 1 | Asuinhuoneisto |
Autopaikat:
| Nro | Pinta-ala | Osakkeet | Lkm | Tyyppi, käyttötarkoitus |
| AP1 | 11,00 | 5 | 1 | Halli |
| AP2 | 11,00 | 6 | 1 | Halli |
Liikehuoneistot:
| Nro | Pinta-ala | Osakkeet | Lkm | Tyyppi, käyttötarkoitus |
| LH1 | 100,00 | 7-8 | 2 | Liikehuoneisto |
Kun huoneistoselitelmä on löytynyt, kannattaa itselleen selvittää tehdä laskentataulukko Excelissä tai Google Sheetsissä. Taulukkoon voi kopioida yhtiöjärjestyksen huoneistoselitelmän ja tehdä muutaman ylimääräisen sarakkeen laskuharjoitusta varten (esimerkki alleviivattuna alla). Huoneistoselitelmää lukiessa kannattaa varmistaa, ettei ole vahingossa sisällyttänyt joukkoon sellaisen huoneiston neliöitä, jotka ovat taloyhtiön omistuksessa. Erityisesti vanhemmissa taloyhtiöissä voi olla vanhoja talonmiehen asuntoja ja muita vastaavia tiloja jotka ovat taloyhtiön omistuksessa. Tällaisia ei tietenkään voi ottaa huomioon suhdelukua laskiessa vaan osakkeenomistajat vastaavat myös tällaisten huoneistojen remontti ja muista kustannuksista.
Alla esimerkki kuvitteellisesta laskentataulukosta.
Huoneistot:
| Nro | Huoneistotyyppi | Pinta-ala | Vastikekerroin | Kerroin * neliöt | Suhdeluku |
| 1 | 5H+K+KPH+S | 150,00 | 1 | 150,00 | 150/411 = 36% |
| 2 | 2H+K+KPH | 50,00 | 1 | 50,00 | 50/411 = 12% |
Autopaikat:
| Nro | Pinta-ala | Vastikekerroin | Kerroin * neliöt | Suhdeluku |
| AP1 | 11,00 | 0,5 | 5,50 | 5,5/411 = 1% |
| AP2 | 11,00 | 0,5 | 5,50 | 5,5/411 = 1% |
Liikehuoneistot:
| Nro | Pinta-ala | Vastikekerroin | Kerroin * neliöt | Suhdeluku |
| LH1 | 100,00 | 2,0 | 200,00 | 200/411 = 49% |
| SUMMA | 411,00 | 100% |
Kas näin! Mikä on sinun suhdelukusi?