Taloyhtiö.media

Kerrostaloasukas, näin onnistut ilmalämpöpumpun hankkimisessa

Nyt kun kevätaurinko pitkän talven jälkeen alkaa hiljalleen lämmittää erityisesti kerrostaloasuntojen sisälämpötilat nousevat nopeasti. Mediassa on kirjoiteltu viimevuodet aktiivisesti ilmalämpöpumpuista ja jutuissa on sivuttu niiden käyttökelpoisuutta viilennyksessä ja energian säästämisessä. Otsikoissa on ollut myös asiaa oikeustapauksesta, jossa ilmalämpöpumppujen asentamiseen liittyvää taloyhtiöriitaa on ratkottu. Nopealla nettihaulla löytyy jos jonkinlaista tietoa teemaan liittyen. Mukaan mahtuu myös paljon jo vanhentunutta ja väärääkin tietoa.

Huomasin tämän omakohtaisesti hiljattain, kun asennutin omaan kerrostalokotiini viilentävän ilmalämpöpumpun. Prosessi oli kaikin puolin onnistunut ja matkan varrella tuli paljon arvokasta oppia, josta uskon olevan laajemmalle joukolle apua. 

Näin onnistut ilmalämpöpumpun hankkimisessa kerrostaloasuntoon:

1. Suunnittele sisä- ja ulkoyksikön alustava asennuspaikka ^{(hyppää kohtaan)}
2. ota yhteys ammattilaiseen esim. täyttämällä tarjouspyyntö Toshiban sivuilla ja sovi kartoituskäynti tai toimita kuvat/mitat asennuspaikoista ^{(hyppää kohtaan)}
3. valitse ilmalämpöpumpun malli, tee alustava tilaus ja sovi asennuspäivä ^{(hyppää kohtaan)}
4. toimita taloyhtiölle muutostyöilmoitus ja odota taloyhtiön myöntävä vastaus ^{(hyppää kohtaan)}
5. anna ammattilaisten hoitaa asennus ^{(hyppää kohtaan)}
6. tee tarvittavat jälkitoimet, kuten loppukatselmus valvojan kanssa. ^{(hyppää kohtaan)}

Tämän blogikirjoituksen fokuksessa on nimenomaan kerrostaloasukkaan näkökulma, eli se, miten kerrostaloasukkaan tulee käytännössä toimia saadakseen asuntoonsa viilentävän ilmalämpöpumpun. Monet asiat toki pätevät myös omakotitaloasujiin, joten pysykää tekin mukana.

Mikä on ilmalämpöpumppu ja miten se toimii?

Ilmalämpöpumpulla tarkoitetaan yleensä järjestelmää, jolla voidaan joko lämmittää tai viilentää huoneilmaa. Kokonaisuuteen kuuluu huoneiston sisälle asennettava sisäyksikkö, joka puhaltaa joko viileää tai lämmintä ilmaa sisälle asuntoon. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu parvekkeelle, terassille tai muutoin ulkotilaan asennettava ulkoyksikkö, joka puolestaan viilennyskäytössä välittää tarpeettoman lämpöenergian ulos huoneistosta ja lämmityskäytössä viileän ilman. Sisä- ja ulkoyksikön välillä kulkee kylmäaineputkisto ja sisäyksiköltä lisäksi kondenssiveden poistoon tarkoitettu putkisto. Lisäksi kokonaisuus edellyttää sähkökytkennän, jolla sisä- ja ulkoyksiköt saavat virtaa.

Taloyhtiömuotoisissa kerrostaloissa tyypillisimmin ilmalämpöpumppua tarvitaan vain viilennyskäyttöön. Ilmalämpöpumpulla lämmittäminen ei yleensä ole kerrostaloasukkaalle tarpeen tai järkevää, koska lämmitys on järjestetty yleensä keskitetysti patteriverkoston kautta. Patteriverkosto puolestaan lämpiää joko kaukolämmöllä tai maalämmöllä ja osakkaat vastaavat kuluista hoitovastiketta maksamalla. Ilmalämpöpumpulla lämmittäminen johtaisi siksi keskuslämmitteisessä talossa käytännössä kaksinkertaisiin lämmityskuluihin yksittäiselle osakkaalle tai asukkaalle. Tilanne on toki toinen esimerkiksi sellaisessa rivitaloyhtiössä jossa kukin asunto lämpiää suoralla sähkölämmityksellä ja osakkaat vastaavat itse sähkölaskuistaan.

Vaikka lämmitysjärjestelmät ovat kerrostaloyhtiöissä lähes poikkeuksetta keskitettyjä järjestelmiä, edes uudemmissa taloyhtiöissä harvemmin on keskitettyä viilennysjärjestelmää. Viilentävän ilmalämpöpumpun hankkiminen voi siksi olla kiinnostava vaihtoehto. Helteisen huoneilman ja pitkien etätyöpäivien yhdistelmä sai itseni aikanaan selvittämään viilennysvaihtoehtoa.

Milloin kerrostaloasuntoon on mahdollista asentaa viilentävä ilmalämpöpumppu?

Hyvänä lähtökohtana voi pitää sitä, että ilmalämpöpumpun asentaminen edellyttää, että asuntoon kuuluu oma parveke, terassi tai piha. Ilmalämpöpumppujen parvekeasennuksia on tehty kerrostaloyhtiöihin jo vuosia, joten hyvää kokemusta on päässyt kertymään LVI-asennuksia suorittaviin yrityksiin sekä isännöitsijöille, mikä helpottaa prosessia. 

Jos osakashallinnassa olevaa parveketta, terassia tai pihaa ei ole, kuvio menee hieman mutkikkaaksi, koska silloin ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö pitäisi sijoittaa esim. taloyhtiön hallinnassa olevaan julkisivuun tai muuhun taloyhtiön hallinnassa olevaan tilaan tai rakenteeseen. 

Julkisivuasennus edellyttäisi taloyhtiön luvan ja mahdollisesti myös rakennusluvan. Ilmalämpöpumppuja näkee toki maailmalla asennettuina suoraan julkisivuun tai ikkunoiden yhteyteen, joskin Suomessa tällaisia asennuksia ei usein näe ja taloyhtiöt yleensä suhtautuvat ehdotuksiin julkisivuasennuksesta kielteisesti, eivätkä ole halukkaita hakemaan asennuksille viranomaislupia. Ilmastonmuutos ja lämpötilojen nousu varmasti ennen pitkää vaikuttavat asennoitumiseen, joten voi olla, että jatkossa julkisivuasennuksia nähdään enemmän.

Entäs taloyhtiön lupa?

Osakkaan tai asukkaan aloitteesta tapahtuva ilmalämpöpumpun asennus asunto-osakeyhtiössä on muutostyö. Laki lähtee siitä, että osakkaalla on oikeus tehdä kustannuksellaan muutostöitä huoneistossaan. Muutostöille on kuitenkin tiettyjä edellytyksiä, jotka täytyy pitää mielessä.

Ensin, osakkaan on ilmoitettava muutostyöstä etukäteen kirjallisesti taloyhtiön hallitukselle tai isännöitsijälle, eikä osakas saa aloittaa muutostyötä ennen kuin taloyhtiöllä on ollut kohtuullinen aika muutostyöilmoituksen käsittelemistä varten. Jos muutostyön teettäjä on vuokralainen, vuokralainen tarvitsee vuokranantajansa luvan ennen hankkeeseen ryhtymistä.

Käytännössä muutostyö käsitellään taloyhtiön isännöitsijän tai hallituksen toimesta. Muutosilmoituksen käsittelyä ei tarvitse eikä ole syytä viedä yhtiökokoukseen. Osakkaan ei myöskään tarvitse tehdä taloyhtiön kanssa sopimusta ilmalämpöpumpun asentamisesta tai kunnossapidosta, vaan ilmalämpöpumppu kuuluu osakkaan kunnossapitovastuulle ilman eri sopimustakin.

Taloyhtiö voi asettaa muutostyölle ehtoja. Omassa tapauksessani muutostyölle asetettiin seuraavat ehdot, jotka ovat käsittääkseni varsin tyypillisiä kerrostalokohteissa:

• määräys siitä, mihin ulkoyksikön kondenssivesi tulee ohjata (esim. viemäri, parvekkeen vedenpoistoon tarkoitettu ulosheittoputki tms.)
• määräys siitä, että ulkoyksikkö tulee asentaa omalle ääntä eristävälle jalustalleen
• edellytys siitä, että sähköasennuksen yhteydessä tulee asentaa turvakytkin ulkoyksikön läheisyyteen
• velvollisuus tiedottaa muutostyöstä taloyhtiön ilmoitustaululla
• velvollisuus toimittaa ilmalämpöpumpun käyttöönottotarkistuspöytäkirja ja sähköasennuksia koskeva käyttöönottotarkistuspöytäkirja taloyhtiölle ja
• velvollisuus siirtää tai tilapäisesti poistaa ilmalämpöpumppu, mikäli tämä on tarpeen taloyhtiön suorittaman huolto- tai kunnossapitotyön yhteydessä (esim. ikkuna- tai julkisivuremontin yhteydessä).

Yllä mainittujen lisäksi, taloyhtiö nimesi muutostyölle valvojaksi teknisen isännöitsijän, jonka tehtävänä oli valvoa taloyhtiön etua asiassa. Käytännössä tämä tarkoitti, että tekninen isännöitsijä tuli kutsua kylään asennuksen jälkeen. Tästä tarkemmin alla.

Voiko taloyhtiö kieltää ilmalämpöpumpun asennuksen?

Taloyhtiö voi kieltää muutostyön esimerkiksi jos asentamisesta aiheutuisi kohtuutonta haittaa naapureille. Käytännössä kieltämisen kynnys on nykyisin todella korkealla. Asiaa on käsitelty hiljattain korkeimmassa oikeudessa. Ymmärrän, että korkeimman oikeuden ratkaisua on tulkittu siten, ettei taloyhtiöllä ole vapaata harkintavaltaa luvan myöntämisen osalta. Yhteenvetona voisi ehkä todeta, että nykyaikaiset ilmalämpöpumput ovat todella hiljaisia ja niistä syntyy vain vähän kondenssivettä tai muuta harmia. On siksi vaikea keksiä miten ilmalämpöpumpusta voisi aiheutua kohtuutonta haittaa taloyhtiölle tai naapureille. Korkeimman oikeuden tapauksesta on kirjoitettu paljon, joten sen yksityiskohtiin en mene tässä yhteydessä tarkemmin (lisää esimerkiksi Kiinteistöliiton sivuilta).

Omassa tapauksessani luvan hakeminen sujui varsin mutkattomasti, vaikka asennus oli ensimmäinen laatuaan kyseisessä kerrostaloyhtiössä. Taloyhtiön luvan hakemista ei siis kannata turhaan murehtia. Tämä yleensä järjestyy, kun muutostyöilmoitus on tehty asianmukaisesti ja kun asennuksesta vastaa asiantunteva ammattilainen.

Käytännön prosessi alusta loppuun

Alustava suunnittelu

Lähdin itse liikkeelle pohtimalla mihin ilmalämpöpumpun sisäyksikön voisi kodissani sijoittaa, jotta sen viilennyksestä olisi mahdollisimman paljon iloa. Viilennykselle olisi erityisesti käyttöä makuuhuoneessa ja työhuoneessa, joissa kummassakin tulee vietettyä paljon aikaa. Toisaalta, omassa tapauksessani täytyi miettiä tarkkaan mihin sisäyksikkö oikeasti mahtuu, mistä kylmäaineputkisto kulkee ulkoyksikölle, miten sisäyksikön kondenssivesi ohjataan ja mistä putket viedään ulkoseinän läpi parvekkeelle. 

Asennuksen teknisestä puolesta on hyvä ymmärtää muutama perusjuttu. Ensin, asennuspaikan osalta kannattaa pyrkiä minimoimaan ulkoyksikön ja sisäyksikön välille jäävä välimatka. Tällöin putkia kuluu vähemmän ja “ei-niin-kauniita “ei niin kauniita” muovisia LVI-asennuskouruja tulee vähemmän. Toiseksi, sisäyksikön asennuspaikan tulee olla sellainen, että sisäyksiköltä pystyy reitittämään kondenssiveden poistoon tarkoitetun putken joko viemäriin tai parvekkeen vedenpoistoon siten, että putkessa on koko matkalta kaatoa alaspäin. Toisin kuin kylmäaineputkissa kulkeva paineistettu kylmäaine, kondenssivesi kulkee painovoimaisesti pois sisäyksiköltä. Toisin sanoen, “ylämäkiä” ei saa syntyä matkalle.

Yhteys ammattilaiseen

Melko pian alustavien suunnittelujen jälkeen oli aika olla yhteydessä ilmalämpöpumppuja myyvään ja asentavaan liikkeeseen. Käytännössä ilmalämpöpumpun asentamiseen tarvitaan aina LVI-alan ammattilainen, jolla on tarvittavat luvat ja pätevyydet pumpun asennukseen sekä tarvittavien sähkötöiden tekemiseen. Paras lopputulos tulee, kun asentamisen antaa kokeneelle ammattilaiselle.

Meille ilmalämpöpumppu tuli Toshibalta. Heidän nettisivuiltaan löytyy tarjouspyyntölomake jonka täyttämällä pääsee helposti alkuun. Heiltä saa täyden palvelun asennuksen aina kartoituskäynnistä alkaen. Kerrostaloasuntoja on harvemmin suunniteltu ilmalämpöpumppuasennuksille, joten lopullisessa paikan valinnassa kannattaa tukeutua ammattilaisen apuun.

Laitteen valinta ja asennuspaikka

Oltuani yhteydessä asennusliikkeeseen, toimitin heille asunnon pohjapiirrustuksen ja ison kasan valokuvia eri asennuspaikoista sisä- ja ulkoyksikölle sekä muutamia karkeita mittoja. Kuvien ja piirrustuksen olisi toki voinut välttää pyytämällä asentaja kartoituskäynnille, joskin itseltä materiaalin toimittaminen sujui aika helposti.

Materiaalipaketin toimittamisen jälkeen sain asennusliikkeeltä tarjouksen muutamasta eri pumpusta sekä heidän suosituksen sisä- ja ulkoyksikön asennuspaikasta sekä kohdasta, josta läpivienti tehdään esim. huoneiston ja parvekkeen välille.

Mikäli pumppujen ja asennusten hintoja lähtee vertailemaan, kannattaa olla tarkkana siitä mitä paketti kulloinkin sisältää. Nettitarjouksia vertaillessani huomasin eroja siinä, sisältyykö asennukseen läpiviennin poraus, sähkötyöt ja asennukseen mahdollisesti tarvittava jalusta. Lisäksi eroja oli siinä kuinka monta metriä kylmäaineputkia ja muita tarvikkeita sisältyy perushintaan.

Ilmalämpöpumppua suunnittelevan kannattaa pitää mielessä, että asennustyön osuudesta voi saada 40%:n kotitalousvähennyksen (tästä tarkemmin Verottajan sivuilta). Vuodesta 2023 alkaen urakoitsija voi tehdä ilmoituksen kotitalousvähennyksestä suoraan verottajalle. Tällöin asiakkaan ei tarvitse huolehtia kotitalousvähennyksen ilmoittamisesta itse, vaan työn tehnyt yritys hoitaa ilmoittamisen heidän puolestaan.

Kun laite oli valittu (meille valikoitui Toshiba Haori Design) ja asennuskuviot oli lopullisesti suunniteltu, sovin tilauksesta ja alustavasta asennuspäivästä. Tilaus tehtiin ehdollisena sille, että taloyhtiö myöntää asennukselle luvan. Koska ennen asennusta oli varattava isännöitsijälle ja taloyhtiön hallitukselle riittävä aika käsitellä muutostyöilmoitus, asennus sovittiin reilun kuukauden päähän.

Muutostyöilmoitus

Kerrostaloasukkaalle ilmalämpöpumppuprojektin yksi tärkeimmistä vaiheista on taloyhtiölle tehtävä muutostyöilmoitus. Mikäli ilmalämpöpumppua ollaan asentamassa rivi- tai omakotitaloon, joka ei ole asunto-osakeyhtiömuotoinen, muutostyöilmoitusta ei tietysti tarvitse murehtia.

Muutostyöilmoituksen tulee sisältää sellaiset tiedot, joiden perusteella taloyhtiö voi arvioida, noudatetaanko kunnossapitotyössä hyvää rakennustapaa ja aiheutuuko kunnossapidosta mahdollisesti vahinkoa tai muuta haittaa. Oma kokemukseni tästä on, että muutostyöilmoituksessa kannattaa mahdollisimman kattavasti kuvata mitä ollaan tekemässä ja kuka tekee. 

Itse toimitin isännöitsijälle muutostyöilmoituslomakkeen, jonka löysin isännöitsijätoimiston verkkosivuilta sekä seuraavat tiedot ja asiakirjat:

• LVI-urakoitsijan laatima asennustapaseloste, joka sisälsi lyhyen kuvauksen teknisestä toteutuksesta (esim. siitä miten läpivienti toteutetaan) sekä asentajan tiedot ja lupanumerot
• ilmalämpöpumpun malli ja linkki valmistajan verkkosivulle josta löytyi pumpun tekniset tiedot (mm. melutasot yms.) ja
• valokuvia asennuspaikasta ja läpiviennin paikasta sekä kuvaus asennustavasta, esim. se, että sisäyksikkö asennetaan seinälle ja ulkoyksikölle tulee oma jalusta. Lisäksi kuvasin tarkemmin sen, että ulkoyksikkö asennetaan korkeudelle jossa se jää parvekekaiteen alapuolelle eikä siten näy ulospäin.

Ilmoitusta laatiessa kannattaa mielestäni olla perusteellinen ja avata yksityiskohtia mahdollisimman paljon. Näin erityisesti siksi, että yleensä isännöitsijät ja taloyhtiöiden hallitukset eivät ole erityisen dynaamisia käsittelemään muutostyöilmoituksia. Mikäli lisäkysymyksiä tulee, aikataulu venyy tarpeettomasti. Siksi muutostyöilmoitukseen kannattaa mielummin viedä turhan paljon detaljia kuin jättää tilaa lisäkysymyksille.

Itse sain muutostyöilmoitukseeni myöntävän vastauksen parissa viikossa. Mikäli muutostyöilmoitus on laadittu asiallisesti, kohtuullisena käsittelyaikana voi mielestäni pitää 2-3 viikkoa. Jos isännöitsijällä tai hallituksella on paljon lisäkysymyksiä, selvittelyyn menee helposti kuukausi tai enemmänkin. Tämän vuoksi koin toimivaksi ratkaisuksi tehdä muutostyöilmoitus vasta sen jälkeen, kun pumpun tilaus oli tehty ja kaikki yksityiskohdat oli tiedossa. Tällöin muutostyöilmoitukseen oli mahdollista kirjata tarkat tekniset yksityiskohdat, joiden perusteella isännöitsijä ja hallitus pystyivät asian käsittelemään.

Taloyhtiön vastauksen tultua, olin yhteydessä asennusliikkeeseen ja lähetin heille taloyhtiötä tulleet ehdot. Lopullinen asennuspäivä lyötiin lukkoon ja jäin odottamaan. 

Asennusvaihe

Asennuspäivä koitti ja ilmalämpöpumpun asennus alkoi huonekalujen siirtelyllä niin, että seinä jolle sisäyksikkö asennettiin sekä parveke saatiin vapaiksi ylimääräisestä tavarasta. Asentajia saapui kaksi ja kummallakin oli mukanaan pahvilaatikollinen tavaraa. Työt alkoivat läpiviennin porauksella ja pian sisäyksikkö nostettiin seinälle ja ulkoyksikkö omalle jalustalleen. Seuraavaksi vuorossa oli kylmäaineputkien liittäminen, sähkötyöt ja lopuksi seinälle jäävien putkien kotelointi.

Asennukseen meni arviolta 2-3 tuntia. Pientä porausmelua aiheutui muutaman minuutin ajan, joten naapureita asennus tuskin juuri häiritsi.

Jälkitoimet

Yksi taloyhtiön muutostyölle asettamista ehdoista oli, että tekninen isännöitsijä valvoo urakan. Käytännössä teknisen isännöitsijän valvonta tarkoitti sitä, että asennusvaiheesta piti lähettää ennen kylmäaineputkien kotelointia otettu valokuva josta ilmeni, että seinään tehty läpivienti oli eristetty asianmukaisesti. Lisäksi teknisen isännöitsijän kanssa suoritettiin yhteinen loppukatselmus, kun pumppu oli asennettu.

Valvontakäynti hoitui varsin mutkattomasti. Käynnissä kesti kaiken kaikkiaan noin 10 minuuttia. Valvojana toiminut tekninen isännöitsijä kirjoitti käynnistään tiiviin raportin ja nappasi muutaman valokuvan. Raportti ja valokuvat välitettiin taloyhtiölle arkistoitavaksi.

Valvojan käynnistä aiheutui noin sadan euron kustannukset, jotka kuuluivat minun maksettavakseni. Yleensä laskutus toimii niin, että valvoja laskuttaa taloyhtiötä ja sitten taloyhtiö laskuttaa muutostyön tehneeltä osakkaalta vastaavan summan. Sain kuitenkin sovittua valvojan kanssa, että hän lähettää laskun valvontakäynnistä suoraan minulle. Tällöin pystyin tekemään veroilmoitukselle kotitalousvähennyksen myös valvontakäynniltä, mikä oli ihan mukava lisä.

Yhteenveto

Tiivistäen vielä yhteenveto kerrostaloasukkaan ilmalämpöpumppuhankkeen läpiviemiseksi:

1. Suunnittele sisä- ja ulkoyksikön alustava asennuspaikka
2. ota yhteys ammattilaiseen esim. täyttämällä tarjouspyyntö Toshiban sivuilla ja sovi kartoituskäynti tai toimita kuvat/mitat asennuspaikoista
3. valitse ilmalämpöpumpun malli, tee alustava tilaus ja sovi asennuspäivä
4. toimita taloyhtiölle muutostyöilmoitus ja odota taloyhtiön myöntävä vastaus
5. anna ammattilaisten hoitaa asennus
6. tee tarvittavat jälkitoimet, kuten loppukatselmus valvojan kanssa.

Mikäli suunnittelet ilmalämpöpumppua omaan kotiisi tai haluat kysyä ammattilaiselta tarkemmin eri vaihtoehdoista, suosittelen olemaan yhteydessä ammattilaiseen. Helposti alkuun pääsee täyttämällä tarjouspyyntö Toshiban sivuilla.

Olisi kiinnostavaa kuulla ajatuksianne ja kokemuksianne teemaan liittyen. Voit laittaa viestiä siirtymällä Ota yhteyttä -sivulle tai kommentoida alle.

Ensimmäinen kuva yllä, Ⓒ Freepik

Blogiteksti sisältää mainoslinkkejä.